Ehkäisymenetelmän valinta on hyvin henkilökohtainen päätös, johon vaikuttavat elämäntapasi, terveystavoitteesi ja se, millaiseksi haluat tuntea olosi omassa kehossasi. 

Ehkäisymenetelmät voidaan jakaa kahteen pääryhmään: hormonaalisiin ja ei-hormonaalisiin. 

Hormonaalisiin ehkäisymenetelmiin kuuluvat ehkäisypillerit, ehkäisylaastari, ehkäisyrengas, ehkäisykapseli ja tietyt kierukat. 

Ei-hormonaalisiin ehkäisymenetelmiin kuuluvat hedelmällisyyden seurantamenetelmät, kuten Natural Cycles ‑ehkäisysovellus Oura-integraatiolla, kuparikierukka sekä estemenetelmät, kuten kondomit. 

Sopivan ehkäisymenetelmän löytämiseksi on tärkeää keskustella terveydenhuollon ammattilaisen kanssa, oli toiveissasi sitten mahdollisimman vaivaton menetelmä tai hormoniton vaihtoehto. 

Alla on muutamia tärkeitä kysymyksiä, joita voit pohtia itse ja/tai esittää terveydenhuollon ammattilaiselle päätöstä tehdessäsi.

Ouran kierron seuranta ‑ominaisuus tarjoaa nyt myös hormonaalista ehkäisyä käyttäville mahdollisuuden seurata oireita, ennakoida vuodot ja ymmärtää paremmin, miten hormonaalinen ehkäisy vaikuttaa juuri sinun kehoosi. 

1. Kuinka tehokkaan ehkäisymenetelmän tarvitsen?  

Mitä ”tehokas” tarkoittaa ehkäisymenetelmistä puhuttaessa? Tehokas ehkäisy ehkäisee raskauden. Tärkein huomioitava mittari on ”tyypillinen käyttö”, joka kuvaa, kuinka hyvin kyseinen menetelmä ehkäisee raskauden tosielämässä, jossa pilleri saattaa joskus jäädä ottamatta.

Toisaalta ”optimaalinen käyttö” kuvaa menetelmän teknistä tehokkuutta silloin kun sitä käytetään tarkasti ohjeiden mukaisesti.  

Jos ehkäisymenetelmän tyypillinen käyttö on 90 %, tämä tarkoittaa, että jos 100 naista käyttäisi kyseistä ehkäisymenetelmää vuoden ajan tosielämässä, 90 heistä ei olisi raskaana vuoden lopussa, ja 10 heistä olisi raskaana.

Hormonaaliset ehkäisymenetelmät ovat 91–99-prosenttisen tehokkaita, joten ne kuuluvat luotettavimpiin ehkäisykeinoihin. Tehokkuus kuitenkin vaihtelee valitsemasi vaihtoehdon ja käyttötapasi mukaan. 

Ehkäisymenetelmien tehokkuus 
Menetelmän nimi Tehokkuus (tyypillinen käyttö)* 
Suurempi tehokkuus

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Pienempi tehokkuus

Sterilisaatio (munajohtimien katkaisu naisilla, siemenjohtimien katkaisu miehillä) 99 % 
Hormonikierukat 99 % 
Ehkäisyimplantti 99 %
Kuparikierukka 99 %   
Ehkäisyruiske (pelkkä progesteroni) 96 %
Yhdistelmäehkäisypilleri  93 %
Ehkäisyrengas (estrogeeni + progesteroni) 93 %
Natural Cycles Oura-integraatiolla  93 %** 
Minipilleri (pelkkä progesteroni) 91 %
Ehkäisylaastari (estrogeeni + progesteroni) 93 %
Miesten kondomi 87 %
Emättimeen asetettava kondomi 86 % ei‑synnyttäneillä 

71% synnyttäneillä
Ehkäisysieni  86 % ei‑synnyttäneillä

78 % synnyttäneillä
Pessaari  83 %
Spermisidi 79 %
Keskeytetty yhdyntä 78 %
Luonnonmenetelmät 77–98 % menetelmästä riippuen 
* Kaikki tyypilliset tehokkuusarvot perustuvat Planned Parenthoodin tietoihin 
** Lähde: https://www.naturalcycles.com/cyclematters/natural-birth-control 

Kysy itseltäsi seuraavat kysymykset selvittääksesi, kannattaisiko sinun harkita tehokkaimpia menetelmiä. 

Haluaisinko toimia yhteishuoltajana seksikumppanini tai ‑kumppanieni kanssa? 

  • Jos vastaus on ei, harkitse tehokasta menetelmää. 

Aiheuttaisiko raskaus minulle tai perheelleni haitallisia sosiaalisia seurauksia? 

  • Jos vastaus on kyllä, harkitse tehokasta menetelmää. 

Jos haluaisin tehdä abortin, olisiko se turvallista, laillista ja helposti saatavilla?

  • Jos vastaus on ei, harkitse tehokasta menetelmää. 

Onko minulla jokin terveydellinen syy, jonka vuoksi raskautta ei tällä hetkellä suositella?

  • Jos vastaus on kyllä, harkitse tehokasta menetelmää. 

2. Kuinka usein haluan ajatella ehkäisyä? 

Ehkäisymenetelmän tehokkuus riippuu pitkälti siitä, kuinka hyvin se sopii arkeesi. Eri menetelmät luokitellaan usein sen mukaan, kuinka paljon päivittäistä vaivaa ne vaativat. 

Pitkäaikaiset ehkäisymenetelmät, kuten kierukka, kapseli tai ruiske, eivät vaadi päivittäistä vaivannäköä, kun taas lyhytaikaiset menetelmät, kuten pilleri, laastari ja rengas, vaativat päivittäistä tai säännöllistä huomiota.

Pohdi seuraavia kysymyksiä: 

Haluanko kuukautisteni tulevan ennustettavissa olevien aikataulujen mukaisesti? 

  • Jos vastaus on kyllä, harkitse lyhytaikaista menetelmää.
  • Jos vastaus on ei, harkitse pitkäaikaista menetelmää. 

Voinko luottaa siihen, että muistan tehdä jotain joka päivä samaan aikaan olosuhteista riippumatta? 

  • Jos vastaus on kyllä, harkitse lyhytaikaista tai pitkäaikaista menetelmää.

Haittaisiko minua muistaa tehdä jotain joka päivä ja olenko mieluiten ajattelematta asiaa ollenkaan? 

  • Jos vastaus on kyllä, harkitse pitkäaikaista menetelmää. 

Voiko vakuutukseni tai maksukykyni vaihdella? 

  • Jos vastaus on kyllä, harkitse pitkäaikaista menetelmää.  

Tunnenko oloni turvalliseksi, jos minut nähdään käyttämässä ehkäisyvalmisteita tai niitä nähdään hallussani? 

  • Jos vastaus on ei, harkitse pitkäaikaista menetelmää.  

3. Onko minulla terveydellisiä ongelmia tai käytänkö lääkkeitä, jotka on otettava huomioon? 

On erittäin tärkeä ymmärtää, millaisia yhteisvaikutuksia terveydentilalla tai lääkkeillä ja ehkäisymenetelmissä käytettävillä hormoneilla voi olla. 

Vaikka esimerkiksi estrogeeni voi auttaa kuukautiskierron säätelyssä, se voi myös lisätä veritulppien riskiä tai vaikuttaa tiettyihin sairauksiin. 

Seuraavassa on yhteenveto tyypillisten hormonaalisten ehkäisymenetelmien sisältämistä hormoneista: 

  • Yhdistelmäpilleri, laastari, rengas: estrogeeni ja progesteroni.
  • Kierukka, kapseli, ruiske, minipilleri: pelkkä progesteroni. 

Pohdi seuraavia kysymyksiä: 

Onko minulla terveydellisiä ongelmia, kuten verenpainetauti? 

Tupakoinko säännöllisesti? 

  • Jos vastaus on kyllä, harkitse pelkästään progesteronia sisältäviä ehkäisymenetelmiä. Tupakointi vahingoittaa verisuonia ja lisää sydän- ja verisuonitautien riskiä. Tupakointi yhdistettynä estrogeeniin kasvattaa vakavien veritulppien tai sydänkohtauksen riskiä merkittävästi, erityisesti iän karttuessa.  

Käytänkö tiettyjä lääkkeitä, kuten kouristuslääkkeitä, HIV-lääkkeitä tai tuberkuloosilääkkeitä? 

Onko minulla aurallista migreeniä?

  • Jos vastaus on kyllä, harkitse pelkästään progesteronia sisältäviä ehkäisymenetelmiä. ”Aura” tarkoittaa aistihäiriöitä, kuten välähdyksiä, sokeita pisteitä tai pistelyä, jotka ilmenevät ennen päänsärkyä. Tutkimukset viittaavat siihen, että yhdistelmäehkäisyä tulisi yleensä välttää henkilöillä, joilla on aurallinen migreeni, koska se lisää aivohalvauksen riskiä. 

4. Mitkä ovat tulevaisuuden suunnitelmani raskauden suhteen? 

Ensinnäkin on tärkeää huomata, että ehkäisyn ja hedelmällisyyden välillä ei ole todettu olevan yhteyttä. Katsauksessa, joka käsitti 22 tutkimusta ja yhteensä 15 000 ehkäisyn lopettanutta naista, raskauden todennäköisyys oli 83 % ensimmäisten 12 kuukauden aikana ehkäisyn lopettamisen jälkeen. Tutkimus osoitti myös, että ehkäisyn käytön kesto ei vaikuttanut merkittävästi hedelmällisyyden palautumiseen menevään aikaan, kun otettiin huomioon naisen ikä.

Kun valitset ehkäisymenetelmää, mieti kuitenkin, haluatko mahdollisesti myöhemmin tulla raskaaksi ja milloin. Jotkin menetelmät voit lopettaa itse – voit esimerkiksi päättää lopettaa pillereiden, laastarin tai renkaan käytön milloin tahansa. Muita menetelmiä käyttävien on käytävä lääkärin vastaanotolla, jotta kierukka tai implantti voidaan poistaa. 

Joidenkin menetelmien kohdalla hedelmällisyys palautuu suhteellisen nopeasti hoidon lopettamisen jälkeen. Muiden, erityisesti ruiskeiden, vaikutus kestää suunnitellusti pidempään, minkä vuoksi ovulaation palautuminen voi viedä enemmän aikaa. 

Pohdi seuraavia kysymyksiä: 

Haluanko tulla raskaaksi vuoden sisällä? 

  • Jos vastaus on kyllä, harkitse menetelmää, jonka voit lopettaa itse tai jonka vaikutus häviää nopeasti. 

Olenko varma, etten halua lapsia, tai onko perheeni jo valmis? 

  • Jos vastaus on kyllä, harkitse pitkäaikaista menetelmää tai sterilisaatiota.  

Haluanko yrittää raskautta seuraavien 3–6 kuukauden aikana? 

Jos vastaus on kyllä, harkitse seuraavia menetelmiä, jotka tarjoavat nopeimman reitin takaisin ikäsi ja terveytesi mukaiselle perustasolle:

  • Estemenetelmät: Koska nämä eivät vaikuta hormonitasapainoon tai ovulaatioon, hedelmällisyytesi säilyy täysin ennallaan. Voit yrittää raskautta heti, kun lopetat niiden käytön.
  • Kierukat (hormonaaliset ja kupariset): Vaikka kierukka on ”pitkävaikutteinen” ehkäisyväline, sen vaikutukset rajoittuvat kohtuun. Kun hoito lopetetaan, useimpien käyttäjien hedelmällisyys palautuu ikään ja terveydentilaan perustuvaan perustasoon yleensä yhden tai kahden kuukautiskierron kuluessa.
  • Implantti: Aivan kuten kierukan kohdalla, hormoni poistuu elimistöstä nopeasti implantin poistamisen jälkeen, minkä ansiosta ovulaatio voi usein käynnistyä uudelleen muutamassa päivässä.
Ehkäisyruiske, joka tunnetaan yleisesti tuotenimellä Depo-Provera, toimii hieman eri tavalla. Koska kyseessä on suuriannoksinen, hitaasti vapautuva progestiini, se voi jäädä elimistöön vielä pitkäksi aikaa sen jälkeen kun 12 viikon ehkäisyjakso on päättynyt. Keskimäärin voi kestää jopa 10 kuukautta ennen kuin säännöllinen ovulaatio palautuu viimeisen pistoksen jälkeen.

5. Olenko alttiina sukupuolitaudeille? 

Kompakysymys: vastaus on kyllä. Jokainen meistä on alttiina sukupuolitaudeille.  

Hormonaalinen ehkäisy ei suojaa infektioilta. Jos olet seksuaalisesti aktiivinen, sukupuolitautien ehkäisy on raskauden ehkäisystä erillinen, mutta yhtä tärkeä osa lisääntymisterveyttäsi.

Sukupuolitauti on infektio, joka leviää ihmisestä toiseen seksuaalisen kanssakäymisen, mukaan lukien vaginaalisen seksin, anaaliseksin ja suuseksin, kautta. Infektion taustalla voivat olla bakteerit (kuten klamydia), virukset (kuten HPV tai HIV) tai loiset (kuten trikomoniaasi).

Viime vuosikymmenen tilastot osoittavat tartuntojen määrän kasvaneen huolestuttavasti. Yhdysvaltojen tartuntatautien valvonta- ja ehkäisykeskuksen (CDC) mukaan vuonna 2024 Yhdysvalloissa ilmoitettiin yli 2,2 miljoonaa sukupuolitautitapausta, mikä on 13 prosentin lisäys verrattuna tilanteeseen kymmenen vuotta sitten. CDC on myös raportoinut järkyttävän 700 prosentin kasvun synnynnäisen kupan esiintyvyydessä. Kyseessä on sukupuolitauti, joka tarttuu äidistä vauvaan raskauden aikana. 

On tärkeää huomata, että monet sukupuolitaudit ovat oireettomia. Sinulla siis voi olla tartunta ja voit levittää tautia ilman, että tunnet olosi millään tavalla sairaaksi.

Näin vähennät sukupuolitautien riskiä 

1. Pidättäydy seksistä, kunnes olet käynyt testeissä: Tehokkain tapa ehkäistä sukupuolitauteja on pidättäytyä seksistä, kunnes sekä sinä että kumppanisi olette käyneet sukupuolitautitesteissä ja saaneet negatiiviset tulokset. Harkitse testaamista säännöllisin väliajoin myös jatkossa. 

2. Käytä estemenetelmiä: Estemenetelmät (kuten kondomit) ovat ainoita ehkäisymenetelmiä, jotka fyysisesti estävät monien sukupuolitautien tarttumisen. Oikein käytettynä ne vähentävät merkittävästi infektioriskiä, mutta eivät poista sitä kokonaan. Käytä estemenetelmiä joka kerta, erityisesti uusien tai ei-monogamisten kumppanien kanssa.

3. Ole tietoinen sukupuolitautien oireista: Vältä seksuaalista kanssakäymistä, jos sinulla tai kumppanillasi on näkyviä haavaumia, ihottumaa tai epätavallista vuotoa. On kuitenkin syytä muistaa, että oireettomuus ei tarkoita, että tartuntaa ei olisi.