Ouran uusi Päiväaikainen stressi -ominaisuus on suunniteltu auttamaan jäseniä selviämään paremmin fysiologisesta stressistä, mikä hyödyttää pidemmän päälle heidän terveyttään ja resilienssiään.
Tässä artikkelissa kerromme, miten päiväaikaista stressiä mittaava ominaisuus toimii, ja päästämme ääneen tämän ominaisuuden parissa työskennelleitä ouralaisia.
LUE LISÄÄ: Seuraa, ymmärrä ja hallitse stressiä Ouran avulla
Uusi saavutus terveyden seurannassa
Oura esitteli äskettäin uuden ominaisuuden, joka seuraa useita biometrisia tietoja fysiologisen stressin arvioimiseksi ja joka perustuu huippuluokan unenseurantateknologiaan ja valmiuden arviointiin, joista Oura on tullut tunnetuksi.
”Tämä ominaisuus kuvastaa suurta muutosta ajattelu- ja suhtautumistavassamme stressiin liittyen ja sitä, miten kiinnitämme huomiota kehomme päivittäisiin kokemuksiin”, sanoo Ouran käyttäytymistieteilijä, PhD, Sofia Strömmer. ”Terveys on suureksi osaksi kehon signaalien ymmärtämistä ja niistä oppimista.”
”Vaikka Oura aiemmin mittasi palautumista yön aikana, nyt voimme saada yksityiskohtaisempia tietoja sympaattisen ja parasympaattisen hermoston vaihtelusta päivän aikana”, toteaa Mari Karsikas, PhD, Ouran Head of Product Science. ”Päiväaikaista stressiä mittaava ominaisuus oli hyvin looginen seuraava askel.
Miksi stressitasoja kannattaa seurata? Strömmerin sanoin:
”On hyödyllistä pystyä näkemään ja pohtimaan, mitkä asiat elämässä aiheuttavat kehossa fysiologista stressiä tai aktivoitumista. Näin voit ymmärtää, milloin on pysähtymisen paikka, jotta kehosi saa palautua – vaikka stressi johtuisikin sinulle mieluisista asioista, kuten sosiaalisesta kanssakäymisestä toisten ihmisten kanssa. Kun huolehdimme kehostamme, voimme paremmin ja pystymme toimimaan tehokkaammin.”
Kuinka stressi toimii
”Useimmat ihmiset ajattelevat stressiä mielentilana”, sanoo Ouran datatieteilijä Emmi Antikainen. ”Todellisuudessa stressi ilmenee sekä fysiologisesti että henkisesti.” Siksi ihmiset tyypillisesti yhdistävät stressin kämmenten hikoiluun tai sydämen tykytykseen – vaikka eivät seuraisikaan sitä.
Kehon stressireaktio on evoluution aikana kehittynyt selviytymismekanismi. Se aiheuttaa adrenaliinipiikin, nopeuttaa hengitystä ja nostaa sydämen sykettä, jotta voit tuottaa energiaa ja happea kehollesi.
Esivanhemmillamme stressireaktion oli tarkoitus valmistaa keho taistelemaan tai pakenemaan vaaran uhatessa. Nykymaailmassa stressitekijämme ovat kuitenkin erilaisia. Stressiä aiheuttavat liikenneruuhkassa jumittaminen, työaikataulut, kiireinen matkustusaikataulu tai riitely läheisten kanssa. Jos stressireaktio on koko ajan aktivoitunut, se voi aiheuttaa stressin kroonistumisen.
Kaikki stressi ei silti ole pahasta. Toisin kuin yleisesti uskotaan, stressistä voi olla hyötyäkin. Se voi jopa olla tervettä ja parantaa resilienssiäsi pitkällä aikavälillä – kunhan pystyt vastapainoksi palautumaan kunnolla. Esimerkiksi kova treeni voi lisätä stressiä mutta myös saada pidemmän päälle aikaan myönteisiä muutoksia solutasolla.
LUE LISÄÄ: Stressin hopeareunus: ”Pahan” ja ”hyvän” stressin välinen ero
Miten Oura mittaa stressiä?
Oura mittaa koko päivän ajan keskeisiä biometrisiä datapisteitä, kuten leposykettä, sykevälivaihtelua (HRV), liikkumista ja kehon lämpötilaa. ”Näiden datapisteiden avulla Ouran algoritmi voi luoda tarkan kuvan päivittäisistä stressitasoistasi”, Antikainen sanoo. Kun olet hereillä ja kohtuullisen paikoillasi, Oura seuraa stressiäsi.
Sykevälivaihtelu (HRV) on laajalti käytetty standardimenetelmä autonomisen hermoston toiminnan arvioinnissa. HRV:n lisäksi Oura seuraa sykettä, liikkumista ja ihon lämpötilan muutoksia mitatakseen fysiologisia stressireaktioita.
”Oura pystyy mittaamaan kehon fysiologisia muutoksia, jotka tapahtuvat osana taistele tai pakene -reaktiota”, Antikainen kertoo. ”Päiväaikaisen stressin kuvaajasta voit nähdä, milloin fysiologista stressiä on havaittu. Näin Oura antaa kehollesi äänen.”
Lisäksi Ouran algoritmi tutustuu sinuun yksilönä. ”Ouran algoritmi oppii yksilölliset perustasosi, jotta voit ymmärtää kehosi reaktioita stressitekijöihin ja tasapainottaa stressiä ja palautumista ajan myötä”, Antikainen sanoo. ”Algoritmi mukautuu myös perustasojesi muutoksiin (esimerkiksi ikääntymisen vuoksi), jotta saat aina viestejä, joista on sinulle aidosti hyötyä.”
Tässä syvällisempi katsaus siihen, miten datapisteet voivat muuttua stressireaktion aktivoituessa.
| Biosignaali | Kehon stressireaktio | Miten se näkyy Ouran tiedoissa |
| Syke | Umpirauhaset vapauttavat verenkiertoon adrenaliinia ja noradrenaliinia, jotka sitoutuvat sydämen reseptoreihin. Kun nämä reseptorit stimuloituvat, ne nostavat sydämen sykettä. Tämä kuljettaa enemmän happea ja ravinteita sisältävää verta elintärkeisiin elimiin ja lihaksiin, mikä valmistelee joko taistelemaan tai pakenemaan stressireaktion aiheuttajaa. | Korkeampi syke |
| HRV | Kun sympaattinen hermosto ottaa vallan, parasympaattisen hermoston toiminta vähenee ja kunkin sydämenlyönnin välinen aika muuttuu vakaammaksi ja ennustettavammaksi. Rentoutunut tila kasvattaa sykevälivaihtelua. Stressitilassa sykkeen säännöllisyys kasvaa, minkä tarkoituksena on lisätä valppautta taistelemista tai pakenemista varten. | Matala HRV |
| Liikkuminen | Fyysinen aktiivisuus voi aiheuttaa stressiä. Syke nousee ja hapentarve kasvaa, jolloin kehosi työskentelee kovemmin. Lisäksi stressihormonit (kortisoli ja adrenaliini) voivat lisätä fyysistä aktiivisuutta. Kun olo on sitä vastoin rento, ihminen on enemmän paikoillaan. | Liikkumisen ja aktiivisuuden lisääntyminen |
| Ihon lämpötila | Stressihormonit aiheuttavat verisuonten supistumista ja kapenemista äärielimissä (kuten sormissa), jotta verenkierto keskittyy kriittisiin elimiin ja lihaksiin, jotka ovat välttämättömiä taistelemiselle tai pakenemiselle. Rajoittunut verenkierto laskee sormien lämpötilaa. | Matalampi ihon lämpötila |
Päiväaikaisen stressin algoritmi on validoitu vertaamalla sitä muihin vakiintuneisiin ratkaisuihin ja tekemällä käyttäjille kyselyitä, joissa tuloksia verrattiin heidän subjektiiviseen arvioonsa.
| Jäsenvinkki: Parhaan suorituskyvyn ja tarkkuuden varmistamiseksi suosittelemme Oura Ringin käyttämistä etusormessa. Jos et haluaa käyttää sormusta etusormessa, myös keskisormi ja nimetön käyvät. Muista varmistaa, että sormus istuu napakasti – liian löysä istuvuus voi vaikuttaa lukemien laatuun ja estää algoritmia seuraamasta stressiäsi tarkasti. |
LUE LISÄÄ: HRV ja stressi: Mitä HRV voi kertoa henkisestä hyvinvoinnistasi?
Usein kysyttyä Ouran Päiväaikainen stressi -ominaisuudesta
1. Mitä eroa on fysiologisella ja psykologisella stressillä?
Stressiä pidetään usein mielentilana, mutta stressi vaikuttaa sekä mieleen että kehoon. Juuri tästä syystä Oura pystyy havaitsemaan stressin – se seuraa stressiin liittyviä muutoksia kehossa.
Psykologinen stressi on henkistä – sitä voivat aiheuttaa esimerkiksi ahdistuminen sosiaalisissa tilanteissa, sosiaalisen tuen puute, tulevan tapahtuman innokas odottaminen, parisuhdeongelmat tai työstressi.
Fysiologinen stressi on kehon kokemaa stressiä. Juuri tämän stressin Oura voi havaita mittaamalla hermoston muutosten aiheuttamia vaikutuksia.
”Oura-sovelluksessa näkyvä stressi on ulkoisten fyysisten stressitekijöiden (kuten treenaaminen, alkoholi, sauna tai lääkkeet), sisäisten fyysisten stressitekijöiden (kuten uupumus, PMS tai raskaus) ja psykologisten stressitekijöiden summa”, Karsikas kertoo. Tämä johtuu siitä, että kehosi ei osaa erottaa fysiologisia ja psykologisia stressitekijöitä toisistaan. Se käsittelee niitä kaikkia samalla tavalla, ja ne kaikki näkyvät biometriikassasi samalla tavalla.
Toisin sanoen Oura kertoo, kuinka stressaantunut kehosi on useiden ulkoisten ja sisäisten tekijöiden vuoksi.
Kuten Strömmer sanoo:
”Yhteiskunnallinen keskustelu keskittyy usein psykologiseen stressiin – stressiin, jonka huomaamme ja joka usein painaa mieltämme. On tärkeää ymmärtää, että stressi on kehon fysiologinen aktivoitumistila. Tämä näkökulma voi antaa meille välineitä varmistaa, että stressi ja palautuminen vaihtelevat arjessamme ja että voimme käyttää tätä fysiologista aktivoitumista hyödyksemme.”
2. Miksi näen stressitasoni kohoavan, vaikka oloni ei tunnu stressaantuneelta?
Ouran jäsenet saattavat huomata olevansa usein stressaantuneita ja viettävänsä enemmän aikaa stressaantuneessa kuin palautuneessa tilassa. Tämä voi olla hämmentävää, varsinkin jos et tunne olevasi stressaantunut – mutta älä oleta pahinta.
Syynä on se, että stressin fysiologisia merkkejä voi esiintyä, vaikka et tuntisikaan itseäsi stressaantuneeksi. Voit esimerkiksi olla syömässä illallista ja nauttia lasillisen viiniä, mutta Oura tunnistaa alkoholin aiheuttamat muutokset, kuten kohonneen sykkeen. Alkoholi myös lisää kortisolin erittymistä ja voi kuivattaa kehoa, mikä näkyy stressinä Oura-sovelluksessa.
Stressiä voivat aiheuttaa myös hallitsemattomat tekijät, mukaan lukien fyysiset olosuhteet, kuten raskaus tai infektio, sekä ympäristötekijät, kuten korkea ilmanala, melu tai ilmankosteus.
| Jäsenen tarina: Udo S. oli yllättynyt siitä, että Oura kertoi hänen stressinsä olevan koholla alkoholin nauttimisen jälkeen, vaikka hän tunsi olonsa rennoksi. Hän yhdisti tämän huonolaatuiseen uneen ja päätti rajoittaa alkoholinkäyttöään. |
3. Mitä voin tehdä, jos stressitasoni nousevat?
”Jokainen meistä kokee stressiä. Meidän täytyy vain yrittää ymmärtää sitä ja keksiä keinoja sen hallintaan. Ouran stressiominaisuus auttaa löytämään ihanteellisen tasapainon stressin ja palautumisen välillä”, Strömmer sanoo.
Vaikka stressiä ei aina voi välttää, palautumiseen voi yrittää panostaa. Yritä ymmärtää, mikä auttaa sinua parhaiten pääsemään rentoutuneeseen tai palautuneeseen tilaan.
Saatat kuvitella, että tosi-tv:n katselu viinilasillisen kanssa on rentouttavaa, mutta huomatakin sitten olevasi edelleen stressaantunut. Tämä oivallus on hyödyllinen. Sinun ei tarvitse luopua kaikista stressiä aiheuttavista tavoista (ja tuskin se onnistuisikaan), mutta voit kokeilla muita rentoutumistapoja, kuten kirjan lukemista.
”Tärkeintä on pohtia asioita, jotka näkyvät käyrässä rentoutuneen tai palautuneen ajan kohdalla, ja varmistaa, että sinulla on päivissäsi tarpeeksi näitä asioita stressin vastapainoksi”, Strömmer neuvoo.
4. Eli onko kaikki stressi pahasta?
Vastaus on ehdottomasti ei. ”On täysin väärä käsitys, että elämä ilman stressiä olisi parempaa”, Strömmer sanoo. Itse asiassa tutkimukset ovat osoittaneet, että ihmiset, joilla ei ole stressiä, ovat yleensä iältään vanhempia, naimattomia ja usein työttömiä.
”Yhteiskunta on alkanut pitää stressiä pahana ja vaarallisena. Olemme oppineet pelkäämään ja inhoamaan stressiä ja pyrimme kaikin keinoin torjumaan sitä”, hän selittää. ”Mutta stressi ei ole kokonaan paha juttu – se on elintärkeä osa elämää. Emme halua Ouran jäsenien ajattelevan, että heidän on vältettävä fysiologista stressiä. Pitkäaikaista, kroonista stressiä on sen sijaan pyrittävä hallitsemaan.”
Ja muista: stressi ei aina johdu negatiivisista kokemuksista – sitä voivat aiheuttaa myös innostuminen tai liikunta, seurustelu muiden ihmisten kanssa tai saunominen. Tällaista stressiä voidaan pitää ”eustressinä” – positiivisena stressinä, joka syntyy hyödyllisestä jännittymisestä.
Toinen esimerkki on hormeettinen stressi, joka voi parantaa suorituskykyä ja resilienssiä, kuten pulahdukset kylmään veteen tai hengitysharjoitukset.
LUE LISÄÄ: 10 helppoa hengitysharjoitusta avuksi nukahtamiseen ja rentoutumiseen
Mitä on tulossa
Oura kehittää jatkuvasti ominaisuuksia, jotka antavat paremman kokonaiskuvan yksilön terveydestä. Viime talvena ilmestynyt uusi resilienssiominaisuutemme antaa käsityksen siitä, miten voit tasapainottaa stressiä ja hyödyntää stressitilaa paremmin.
Stressi-, uni- ja muiden terveystietojen seuraaminen voi ohjata päivittäisiä valintojasi ja antaa voimaa tehdä muutoksia parempaan suuntaan.
Tietoa Ouran asiantuntijoista
Emmi Antikainen toimii Ouralla datatieteilijänä. Tohtorin väitöskirjassaan hän on käsitellyt signaalinkäsittelyä ja koneoppimista. Lisäksi hänellä on maisterin tutkinto laskennallisessa fysiikassa. Ennen Ouralle tuloaan Emma oli tutkijana Teknologian tutkimuskeskus VTT:llä ja kehitti algoritmeja biosignaalien mittaamiseen ja terveystietosovelluksiin.
Tohtori Mari Karsikas on Ouran Head of Product Science. Hänellä on yli 20 vuoden kokemus sairaaloiden ja terveysteknologiayritysten potilas- ja terveystietoihin perustuvasta tutkimuksesta ja tuotekehityksestä. Hänellä on tekniikan tohtorin tutkinto, joka keskittyy älykkäisiin järjestelmiin ja biosignaalien käsittelyyn. Marin vapaa-aika kuluu leijahiihdon ja muiden talvisten harrastusten parissa Pohjois-Suomessa, jossa hän asuu.
Sofia Strömmer, PhD, on Ouran käyttäytymistieteilijä. Hän on kotoisin Suomesta, mutta asui Isossa-Britanniassa 16 vuotta ennen muuttamistaan takaisin Suomeen ja siirtymistään Ouran palvelukseen. Hän on koulutukseltaan psykologi, ja hänen psykologian tohtorin väitöskirjansa käsitteli liikuntakäyttäytymisen motivaatioperusteita. Hänen erikoisalaansa ovat terveyskäyttäytymisen muutokseen liittyvät motivaationäkökohdat ja se, miten motivaatio terveyskäyttäytymiseen syntyy ja säilyy. Ennen Ouran palvelukseen siirtymistään Sofia työskenteli tutkijana Medical Research Councilissa Southamptonin yliopistossa.