- Odottavien äitien kehot kokevat raskauden aikana suuria muutoksia.
- Muutokset eivät näy pelkästään siinä, miten he nukkuvat ja miltä heistä tuntuu, vaan myös Ouran keräämässä biometrisessä datassa, esimerkiksi sykevälivaihtelussa, kehon lämpötilatrendeissä ja leposykkeessä.
- Voit tutkia, miten nämä toistuvat kaavat näkyvät Ouran jäsendatassa ja mitä muita muutoksia eri raskauskolmanneksilla on odotettavissa – myös sillä “neljännellä”.
Odottavat äidit kokevat uskomattomia muutoksia koko yhdeksän kuukauden raskauden aikana. Kehon sopeutuessa kasvavan sikiön tarpeisiin myös unirytmit ja terveysmarkkerit muuttuvat.
Ouran tutkimustiimi kokosi anonymisoitua jäsendataa selvittääkseen, miten raskaana olevien naisten biomarkkerit muuttuvat. Analyysissä paljastui selviä kaavamaisuuksia jäsenten sykkeessä, sykevälivaihtelussa (HRV), kehon lämpötilassa ja hengitystiheyden trendeissä – mikä on linjassa olemassa olevan tutkimustiedon kanssa.
Näitä kaavamaisuuksia hyödyntämällä olemme Ouralla kehittäneet uuden tavan seurata ja ymmärtää raskauden vaikutuksia. Huomio Ouran jäsenet, uusi ominaisuus julkaistaan pian!
Lue alta lisää unen ja biomarkkereiden toistuvista kaavoista, jotka Ouran jäsendata paljastaa kunkin kolmanneksen aikana, myös sen “neljännen”.
Mitä keholle tapahtuu raskauden aikana?
Lievästi sanottuna paljon! Kun odotat lasta, kehosi kokee ihmeellisen muutoksen. Kasvaahan sisälläsi sentään kokonaan uusi elämä.
Kun kehosi muuttuu, muuttuvat myös Ouran mittaamat biomarkkerit – Ouran seuraamat fysiologiset datapisteet, mukaan lukien HRV, syke, hengitystiheys ja kehon lämpötilatrendit.
Näihin biomarkkereihin vaikuttavat suoraan ne muutokset, jotka kehosi käy läpi tukeakseen sikiön kehitystä. Esimerkiksi lisääntyvä veren tilavuus, sydämen minuuttitilavuus sekä aineenvaihdunta vaikuttavat sykkeen ja kehon lämpötilan muutoksiin.
“Muista, että elintoiminnoissasi on odotettavissa koko raskauden ajan päivittäisiä muutoksia”, sanoo tohtori Neta Gotlieb, Ouran Women’s Health -tuotepäällikkö ja kliininen tutkija. “Tämä on täysin normaalia! Jokainen päivä voi näyttää ja tuntua raskautesi aikana erilaiselta, kun taas pitkän ajan trendit voivat antaa paremman kuvan siitä, miten kehosi muuttuu uutta elämää kypsytellessään.”
| Vinkki jäsenille: Käytä Trendit-näkymää Oura-sovelluksessa seuratessasi biometrisiä muutoksia päivästä, viikosta ja kuukaudesta toiseen raskautesi edetessä. |
Ensimmäinen kolmannes
Muutokset unessa
Ensimmäisen kolmanneksen aikana on tavallista, että heräily ja hereilläolo yön aikana lisääntyy. Mutta se ei tarkoita, että saisit silti vähemmän unta.
Itse asiassa Ouran jäsenten datasta käy ilmi, että ensimmäisen kolmanneksen aikana unen kesto lisääntyy keskimäärin noin 20 minuutilla. Miksi? “Se selittyy sillä, että he viettävät sängyssä enemmän aikaa”, Gotlieb selittää.
Toistuvat kaavat Ouran jäsenten datassa ensimmäisen kolmanneksen aikana
| Biomarkkeri | Muutos |
| Kehon lämpötilatrendi | Nousee heti hedelmöityksen jälkeen |
| Hengitystiheys | Nousee |
| Syke | Nousee nopeasti hedelmöityksen jälkeen, sitten hieman laskee |
| HRV | Putoaa hedelmöityksen jälkeen, sitten nousee |
Mitä muuta on odotettavissa
- Päiväaikainen uneliaisuus: Keltarauhashormonilla on ratkaisevan tärkeä tehtävä kohdun limakalvon kypsyttämisessä, jotta sikiö voi kiinnittyä siihen ja alkaa kehittyä. Tämän hormonin voimakkaalla lisääntymisellä on kuitenkin rauhoittava vaikutus, mikä tekee sinut päivällä uniseksi.
- Tihentynyt virtsaamistarve: Estrogeenitasot nousevat, jotta kehosi kykenee tuottamaan enemmän verta. Siitä voi seurata myös lisääntynyttä janon tunnetta ja virtasaamistarvetta, mikä voi häiritä uniasi.
- “Aamu”pahoinvointi: Jopa 80 % naisistakokee ensimmäisen kolmanneksen aikana pahoinvointia tai oksentelua. Toisin kuin termistä voisi päätellä, aamupahoinvointi voi iskeä mihin aikaan päivästä tai yöstä hyvänsä. Erään tutkimuksen mukaan pahoinvointia tai oksentelua kokevat naiset heräilevät öisin useammin, ovat päivisin väsyneempiä,heräilevät varhain aamulla ja heillä on nukahtamisvaikeuksia.
LUE LISÄÄ: Väsyttää, mutta uni ei tule? Tässä 5 mahdollista syytä, miksi
| Jäsenen tarina: Toisen raskautensa aikana Laura hankki Ouran seuratakseen raskauttaan, suunnitellakseen aktiivisia päiviä ja kuunnellakseen kehoaan paremmin. |
Toinen kolmannes
Muutokset unessa
Yölliset heräilyt jatkuvat toisella kolmanneksella Ouran data kertoo hieman vähentyvästä unen kestosta, mutta monet jäsenet viettävät nyt enemmän aikaa REM-unessa estrogeenitasojen noususta johtuen.
Toistuvia kaavoja Ouran jäsenten datassa toisen kolmanneksen aikana
| Biomarkkeri | Muutos |
| Kehon lämpötilatrendi | Laskee |
| Hengitystiheys | Laskee |
| Syke | Nousee tasaisesti |
| HRV | Laskee tasaisesti |
Mitä muuta on odotettavissa
- Tasaisempi energisyys:Hormonituotantosi muuttuu yhä toisen kolmanneksen aikana, mutta ei niin voimakkaasti kuin ensimmäisellä ja kolmannella kolmanneksella, eli energiatasosi voivat parantua. Saatat ottaa harvemmin nokosia päivän aikaan ja nukahtaa iltaisin helpommin.
- Epämukava olo: Relaksiini on raskauden alkuaikana erittyvä hormoni, joka on huipussaanraskauden toisen kolmanneksen alussa. Kuten nimestäkin voi päätellä, relaksiini pehmentää lantion nivelsiteitä ja kudoksia, jotta lapsi syntyisi helpommin ja lonkat olisivat joustavammat. Tämä lisääntynyt nivelten notkeus voi aiheuttaa kipuja ja epämukavaa oloa, varsinkin öisin.
- Todentuntuiset unet: Unia katsellaan REM-unen aikana, mikä voi lisääntyä toisen kolmanneksen aikana estrogeenitasojen noususta johtuen. Vaikka painajaiset voivat toisinaan häiritä untasi, unista voi olla myös hyötyä, sillä ne auttavat säätelemään tunteita ja jopa lievittämään stressiä.
Kolmas kolmannes
Muutokset unessa
Kolmanteen kolmannekseen mennessä hereilläoloaika voi Ouran jäsenten datan perusteella lisääntyä keskimäärin noin 10 minuutilla, mikä johtaa unen keston laskuun.
Toistuvat kaavat Ouran jäsenten datassa kolmannen kolmanneksen aikana
| Biomarkkeri | Muutos |
| Kehon lämpötilatrendi | Pysyy tasaisena kunnes nousee voimakkaasti juuri ennen synnytystä |
| Hengitystiheys | Pysyy suhteellisen vakaana |
| Syke | Jatkaa nousuaan kunnes laskee hiukan muutamaa viikkoa ennen synnytystä |
| HRV | Jatkaa laskuaan, sitten nousee hieman muutamaa viikkoa ennen synnytystä |
Mitä muuta on odotettavissa
Univaikeudet: Noin64 %odottavista äideistä kokee unettomuutta kolmannen kolmanneksen aikana, ja 98 % naisista kertoo heräilevänsä öisin enemmän. Huono uni voi vaikuttaa mielialaan ja energiatasoon päivän aikana.- Lisääntynyt stressi ja ahdistuneisuus: Erään tutkimuksen mukaan 88 % naisista koki kohtalaista synnytysahdistusta kolmannen kolmanneksen aikana. Kokeile vastapainoksi joitakin stressiä lievittäviä toimia, kuten hengitysharjoituksia tai meditointia. Ouran ja Headspacen avulla tehdyt uudet tutkimukset osoittavat, että nämä tekniikat voivat lievittää ahdistusta sekä yleisesti ottaen että raskauteen liittyen.
- “Pesänrakennus” ja odotus: “Pesänrakennus raskausaikana viittaa vaistomaiseen tarpeeseen valmistella kotiasi vauvaa varten, mikä nousee huippuunsa kolmannen kolmanneksen aikana. Tämä odotuksen ja innostuksen tunne voi antaa lisää energiaa, mutta muista pitää taukoja, ettei mene överiksi!
“Neljäs kolmannes”
Muutokset unessa
Ouran jäsendatan mukaan unen kesto alkaa synnytyksen jälkeen hitaasti mutta varmasti lisääntyä – jippii! Mutta hereilläoloajassa on selvä piikki synnytyksen aikoihin ja välittömästi sen jälkeen.
Synnytyksen jälkeiset toistuvat kaavat Ouran jäsenten datassa
| Biomarkkeri | Muutos |
| Kehon lämpötilatrendi | Laskee synnytyksen jälkeen |
| Hengitystiheys | Laskee |
| Syke | Laskee |
| HRV | Nousee |
Mitä muuta on odotettavissa
- Vauvanhoitoa 24/7: Vastasyntyneitä pitää ensimmäisten viikkojen aikana syöttää kahdesta neljään tunnin välein. Tuoreiden vanhempien voi olla syötön jälkeen vaikea saada vauvaa uudestaan nukahtamaan – tai itseään! Tällaiset haasteet voivat johtaa uusilla vanhemmilla vähäisempään unen määrään.
- Mielialanvaihtelut laskevista hormonitasoista johtuen: Estrogeeni- ja keltarauhashormonitasoissa tapahtuu äkillinen pudotus synnytyksen jälkeen, mikä vaikuttaa mielialaan ja motivaatioon. Se voi aiheuttaa joillakin tuoreilla äideillä surua, turhautumista, ahdistusta tai velttoutta. Muuttuvat hormonitasot voivat myös aiheuttaa yöllistä hikoilua ja synnytyksenjälkeistä unettomuutta. Jos ikävät oireet voimistuvat ja kestävät muutamaa viikkoa pidempään, kannattaa jutella lääkärin kanssa.
- Siteiden luontia: Kun vauva on vihdoin saapunut, monet vanhemmat ovat hänen kanssaan iho ihoa vasten nokostellessa tai imettäessä, mikä vahvistaa yhteyttä pienokaiseen. Nämä tavat vapauttavat oksitosiinia – rakkaushormonia – sekä vanhemmassa että vauvassa.
- Uusia selviytymisstrategioita: Nämä muutokset voivat tuntua ylivoimaisilta, varsinkin ensimmäisen lapsensa saaneille. Gotlieb painottaakin, että siksi on äärimmäisen tärkeää pyytää apua ja tukea mistä suinkin vain voi. Ota vastaan naapurin tarjous tuoda ruokaa, pyydä kumppania viikkaamaan pyykit sillä välin kun otat nokoset, ja hakeudu vertaistukiryhmiin.
LUE LISÄÄ: Nukkumisen ABC uusille vanhemmille
Tältä biometriset trendit näyttävät raskauskolmanneksittain
Sykevälivaihtelu
HRV usein putoaa hedelmöityksen jälkeen, minkä jälkeen se ensimmäisen kolmanneksen aikana hiukan nousee. Sitten HRV tasaisesti laskee, kunnes muutamaa viikkoa ennen synnytystä se alkaa nousta.
Syke
Syke tavallisesti nousee jyrkästi hedelmöityksen jälkeen, sitten hiukan laskee. Yleensä se tasaisesti nousee, kunnes muutamaa viikkoa ennen synnytystä taas laskee.
Hengitystiheys
Hengitystiheys tyypillisesti nousee ensimmäisen kolmanneksen aikana ja toisella kolmanneksella laskee. Kolmannen kolmanneksen aikana laskenut hengitystiheys pysyy yleensä vakaana.
Lämpötilatrendi
Kehon lämpötilatrendi on hedelmöityksen jälkeen ensimmäisellä kolmanneksella usein nouseva. Toisella kolmanneksella se tyypillisesti laskee, pysyy sitten kolmannella kolmanneksella tasaisena ja nousee jyrkästi juuri ennen synnytystä.
Ouran asiantuntija esittelyssä
Neta Gotlieb, PhD, on tuotepäällikkö ja Ouran entinen Lead Clinical Research Scientist, joka tutki ja kehitti ratkaisuja nimenomaan naisen terveyteen liittyen. Tri Gotlieb on suorittanut maisterin tutkinnon biologisesta psykologiasta Tel Avivin yliopistossa, missä hän keskittyi tutkimuksissaan stressin vaikutukseen immuunijärjestelmään ja endokriinisiin reitteihin. Hän väitteli tohtoriksi UC Berkeleystä, missä hän opiskeli lisääntymiseen liittyvää neuroendokrinologiaa sekä kuukautiskierron, raskauden ja synnytyksen vuorokausirytmin säätelyä. Hänet on palkittu Women in Tech Global Technology Leadership -palkinnolla ja Women of Wearables’ Trailblazing Leaders in Women’s Health and FemTech -palkinnolla.